Väitän, että onnellinen parisuhde sisältää erimielisyydet. Sopiminenhan on aina parasta, silloin saa rutistaa kultaansa oikein kunnolla tunnekuohun jälkeen. Ja ollaan suurin piirtein yhtä mieltä, siitä, mistä aiemmin oltiin eri mieltä.
No, miten sitä onnea mitataan? Kun kaikkien erimielisyyksienkin keskellä rakastat ja olet onnellinen hänen kanssaan, ja tietysti molemmat välitätte toisistanne.
Ja aina täytyy muistaa varata vähän aikaa itselleen. Siten pysyy parisuhdekin onnellisena. :-) Toisessa kiinni roikkuminen ei ole tervettä, mutta ei ole myöskään jatkuvasti erilläänkään oleminen.
Tällasia ajatuksia tänään!
PS. Otsikon lauseen totesin mielessäni kun ärsytti eräs, joka ei aina tunnu omaavan maalaisjärkeä. Mielestäni parhaiten maalaisjärki opitaan jo nuorena.
PPS. Syksy tulee ja mä olen onnellisempi kuin aikoihin! Elämässä tapahtuu paljon ihania muutoksia. <3 Niistä lisää myöhemmin!
 |
| Kuvailin ikkunan alla olevaa pihlajaa. |
 |
| Vaahteranlehdet on kauneinta syksyssä! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti